Vanhoja laatikoita penkoessa osuu joskus kohdalle helmiä, joita haluaa jakaa muillekin. Kyseessä on Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL:n (nykyinen Suomen Yrittäjät) 80-luvulla järjestämä Yrittäjyys-aiheinen valtakunnallinen kirjoituskilpailu lukiolaisille, jossa kirjoitukseni pokkasi kolmannen sijan. Palkinnon kävin hakemassa isosiskon kanssa ihan Helsingistä asti: Kiteeltä yöjunalla suureen pääkaupunkiin ja rautatieasemalta taksilla jonnekin isoon yrittäjäkokoukseen salin eteen palkittavaksi. Huh, siinä oli pienellä maalaistytöllä jännät paikat!
Näköjään yrittäjyys on jo tuolloin välkkynyt mielessä yhtenä vaihtoehtona, vaikka sitten teinkin ”ensimmäisen” yli 20-vuotisen urani palkkatyössä.
Alla aine puhtaaksi kirjoitettuna ja sensuroimattomana. Otsikko oli kilpailunjärjestäjän asettama. Tunnistan tuosta 17-vuotiaan mustavalkoisesta ajatusmaailmasta itseni edelleen. Vähän myös hymyilyttää 🙂
Yrittäjän arki – makeaa elämää vai täynnä ongelmia?
Nykypäivän ihmisellä on usein aivan väärä kuva yksityisyrittäjistä. Heidät luokitellaan joko konkurssin partaalla kituuttaviksi, epäonnistuneiksi ihmisiksi tai upporikkaiksi pohatoiksi, joille ei muu kuin rahantulo merkitse mitään. Tietenkin on olemassa kummankinlaisia ääritapauksia, mutta totuus on, että menestyvä yrittäjä on ennen kaikkea rohkea, lannistumaton ja suhtautuu rahantuloon asiallisesti.
Monelle yrittäjälle on sana vapaapäivä melkein tuntematon. Yritykselle on uhrattava aikaa, että se menestyisi, joten laiskan ihmisen on turha kuvitellakaan oman yrityksen perustamista. Tavaroiden tilaaminen, laskut, työntekijöiden palkat ja muut yrityksen pitoon liittyvät asiat vaativat niihin paneutumista ja ne on hoidettava täsmällisesti ajoissa, joten loman ajaksi olisi hankittava pätevä sijainen pitämään asioista huolta. Harvoin kuitenkaan tällaisen henkilön löytää, eli yrittäjä jää usein ilman kesä-, joulu- tai muutakaan lomaa.
Kestääkseen jatkuvan paineen yrittäjällä täytyy olla kyky pystyä irrottamaan ajatuksena työasioista silloin, kun ei ole välttämätöntä ajatella niitä. Hän ei saa lannistua tai antaa periksi vastoinkäymisissä, mutta hänen on myös virheitä tehdessään otettava niistä opikseen, ja jos muu ei auta, otattava huumori avuksi ja aloitettava alusta.
Kun ihminen harkitsee rupeamista yksityisyrittäjäksi, hänen olisi muistettava, että raha ei tule itsestään. Yrittäjän elämä voi ulospäin näyttää houkuttelevalta ja makealta, mutta menestymisen eteen on myös tehtävä työtä. Tietysti yrittäjän elämä voi olla makeata myös sisältäpäin, jos vain yrittäjällä on realistinen kuva vapaa- ja työajan suhteesta. Yrittäjän on myös tärkeää tietää ja tuntea tekevänsä sitä, mitä haluaa ja tietää toteuttavansa itseään ja saavansa jotain merkittävää aikaan.
Omasta mielestäni yrittäjän arki on makeaa elämää, mutta ei suinkaan ongelmatonta. Riippuu paljon siitä, kuinka vakavasti ottaa ongelmat ja kuinka niistä selviytyy. Joku ”yliopiskellut” talousnero saattaa nähdä yrittäjän arjen olevan täynnä ongelmia, sillä hän ei osaa löytää mitään iloa niistä pienistä, jokapäiväisistä tapahtumista, joista terveellä maalaisjärjellä varustettu yrittäjä riemastuu, esim. yrittäjä huomaa asiakaspiirinsä laajentuneen vaikkeivat tulot olekaan kasvaneet.
Monelle yrittäjälle ongelmien ratkominen ja niistä selviytyminen antavat sisältöä elämään. Ilman ongelmia yrittäjä ei näe työtään tarpeeksi haastavaksi ja mielenkiintoiseksi, joten hän ei menesty. Yrittäjän arki on siis sekä makeaa että ongelmallista elämää.
Anu Pelkonen IIB
